Kakkapelko – vaiettu vaiva, joka hallitsee arkea

Kakkapelko on ollut esillä somessa ja iltapäivälehdissä. Ja hyvä niin, koska emme ole tämän asian kanssa yksin. Harva uskaltaa tämän tunnustaa saatika tiedostaa. Kakka. Aihe joka jakaa mielipiteitä. Toisille se on häpeällistä ja toiset pöristelevät milloin missäkin ja kaikkea siltä väliltä.

Kakkapelko – se voi kuulostaa huvittavalta tai jopa lapselliselta sanana, mutta todellisuudessa kyseessä on vakava ja arkea rajoittava ongelma monille ihmisille. Kakkapelolla tarkoitetaan pelkoa ulostamisesta tai siihen liittyvistä tilanteista, kuten julkisista vessoista, kontrollin menettämisestä tai jopa pelkoa siitä, että joku tietää heidän olevan kakalla. Kyse ei ole vain ujoudesta tai lievästä nolostumisesta, vaan usein syvään juurtuneesta ahdistuksesta, joka voi vaikuttaa niin sosiaaliseen elämään, työssäkäyntiin kuin terveyteenkin. Jos ulostamiseen tulee pitkiä taukoja, sen haastavammaksi se käy. Mitä pidempää uloste muhii paksusuolessa, joka kerää nesteen ulostepaakusta, sen tiiviimpi ja isompi tuotos kertyy. Ympäristö voi myös painostaa, eikä tieto ”pakko tyhjentää suoli”  auta asiaa, päin vastoin, se luo vain lisää painetta jo ennestäänkin tukalaan tilanteeseen.

Mitä kakkapelko on?

Kakkapelko voi ilmetä monin eri tavoin. Joillain se ilmenee jännityksenä tai ahdistuksena, jos täytyy käyttää julkista vessaa. Vaikka  reissuissa ei olisi tuttuja ihmisiä, jotka voisivat nähdä, kuulla tai haistaa vessaan liittyvän asioinnin, voi täysin vieraat ihmiset aiheuttaa samat reaktiot. Toisilla pelko on niin voimakas, että he välttelevät kokonaan tilanteita, joissa vessan tarve saattaisi yllättää – kuten matkoja, kyläilyä, tapahtumia tai jopa työpaikalle lähtemistä. Etukäteen suunnittelu on hankalaa, koska ei voi tietää, millä mallilla suolisto lähdön hetkellä on. Voiko reissun perua tai siirtää, ja kierre on valmis. Pystynkö ”ohjelmoimaan” suolen että kestän matkasiirtymät? Jos aamukakka jää jännityksen vuoksi välistä, kuinka selviän päivän? Kaksi, kolme jne? Mikä jännityksen määrä kehoon ja mieleen tuleekaan pidättelyllä. Joillakin on pelko siitä, että eivät ehdi vessaan ajoissa, tai että ulostaminen tapahtuu vahingossa. Pelko voi myös ulottua harrastuksiin. Voinko harrastaa ja mitä voin harrastaa? Voiko esimerkiksi liike aktivoida suolen väärässä paikassa väärään aikaan? Onko vaara, että kesken rauhallisen joogatunnin pääsee paukku tai kuntosalilla kyykätessä lurahtaa kakkaa pöksyyn. Toisilla taas pelko liittyy ääniin, hajuun tai siihen, että joku kuulee tai tietää heidän olevan vessassa.

Kakkapelko ei ole virallinen diagnoosi, se linkittyy usein sosiaaliseen jännittämiseen, pakko-oireiseen häiriöön (OCD), traumataustaan tai toiminnallisiin vatsavaivoihin, kuten ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS). Myös yksittäiset nolot kokemukset – esimerkiksi vessahätä koulussa ilman lupaa, vatsan sekoaminen julkisella paikalla tai kiusaaminen – voivat jättää syvät jäljet, jotka myöhemmin ilmentyvät kakkapelon muodossa. Kiusaamista voi tapahtua myös perheenjäsenten kesken.

Kakkapelko ei erittele missä muodossa suolen sisältö tyhjentyy. Tuli se sitten ripulina tai ummetuksen myötä kovalla pinnistelyllä, molemmissa pelko ja häpeä ovat yhtä laisia. Ripuli tarvitsee nopeita liikkeitä ja varahousut ovat jokapäiväinen varotoimenpide. Ummetuksen ja jumin kanssa, oli se sitten fyysinen tai henkinen, pelkoa aiheuttaa kestääkö keho pinnistyksen, vai tuleeko kakkaräjähdys tai pieru väärässä paikassa. Myös uusi parisuhde voi tuoda omat haasteensa ulostamiseen, jos pelko hallitsee vessakäyntejä. Itsehän tulin parisuhteessa jätetyksi, kun pyysin keholle ja mielelle hiukan etäisyyttä, jotta saisin tasapainotettua suolen jännitystilaa.

Elämää pelon varjossa

Kakkapelko voi olla näkymätön vankila. Ihminen saattaa elää täysin normaalin oloista elämää ulospäin, mutta taustalla on jatkuva kontrollointi ja suunnittelu: Missä on lähin vessa? Pitäisikö syödä vähemmän, jotta ei tule hätä? Entä jos ruoka aiheuttaa vatsanväänteitä? Mitä jos menen uuteen paikkaan enkä uskalla käydä siellä vessassa? Miten voin auttaa kehoa toimimaan mahdollisimman normaalisti. Ja silti vaarana, ettei ”käskytä” kehoaan liikaa. Mitä tarkoitan? Esimerkiksi magnesium auttaa suolen sisällön luistavassa toiminnassa. Jos keho saa liikaa magnesiumia, tulee ylimääräinen kehosta ulos löysänä kakkana tai jopa ripulina. Tällä voi yrittää säädellä reissuoloissa suolen toimintaa, mutta riskinä on liian sutjakkaasti toimiva suoli. Ja taas ollaan häpeän äärellä. Pidemmän päälle ulostuslääkkeet ja magnesiumit eivät ole keholle hyväksi. Nuo voivat myös aiheuttaa ulostusrefleksin, vaikkei suolessa enää olisikaan täyteyttä.

Tämä jatkuva stressi vaikuttaa väistämättä myös kehoon. Jännitys voi kiristää lantionpohjan lihaksia, hidastaa ruoansulatusta tai aiheuttaa vatsakipuja. Jo pelkkä pelko ulostamisesta voi johtaa siihen, että keho ”jäätyy” eikä suostu toimimaan. Tätä kutsutaan joskus nimellä paruresis (virtsaamisvaikeus) ja sen sukuinen ilmiö kakan suhteen on harvemmin tunnistettu mutta yhtä todellinen. Kakkapelon rinnalla on myös ujopissa ilmiö. Vaikka olisi kuinka iso pissahätä, ujopissan saapuessa, mitään ei vain lirahda pönttöön. Ja tähänkin voi liittyä virtsaamisen äänet jne.

Joillakin kakkapelko voi johtaa jopa siihen, että ulostaminen onnistuu vain kotona, tietyssä asennossa tai tietyssä mielentilassa. Tällöin elämä voi rajoittua kodin seinien sisään ja kaikki vierailut, matkat tai uudet tilanteet aiheuttavat kohtuutonta ahdistusta. Olemmehan psykofyysinen kokonaisuus, jo pelkkä tieto ahdistavista tilanteista voi lukita kehon ja mielen.

Kakkapelko voi ulottua myös seksuaalisiin tilanteisiin. Pystynkö rentoutumaan ja nauttimaan seksistä, vai onko seksin yllä pelkoa pierusta tai ulostamisesta.

Mistä pelko kumpuaa?

Kakkapelon taustalla voi olla monia tekijöitä. Tässä joitakin yleisimpiä:

• Lapsuuden kokemukset: Nolot tilanteet, ankara kasvatus tai häpeään kasvaminen voivat jättää jälkiä. Jatkuva moittiminen ja ”hyi”hyttely, olet vääränlainen kehosi normaalien toimintojen kanssa. Et ole hyväksytty suolen sisältösi kanssa. Lasten ummetushaasteista löytyy täältä Pikkujätin artikkelista.

• Kiusaaminen tai trauma: Julkinen nolous, esimerkiksi vessahätä koulussa; voi jäädä mieleen ja kehoon vuosiksi.

• Ahdistuneisuushäiriöt: Sosiaalinen ahdistus voi ulottua myös vessakäyttäytymiseen. Mielenterveystalo on listannut diagnoosikuvauksen sosiaalisten tilanteiden pelkoon (F40.1), mikä on yksi ahdistuneisuushäiriön ilmenemismuoto.

• Toiminnalliset vatsavaivat: IBS:n kaltaiset oireet voivat aiheuttaa pelkoa ”vahingosta”. Jatkuva vessan paikannuksen kartoittaminen pitää hermoston taistele ja pakene tilassa. Duodecim:n artikkeli kokoaa IBS:n eli toiminnalliseen suolistovaivaan ja ärtyvän suolen oireyhtymään liittyvää informaatiota suolistosairaudesta.

• Yltiöhygieenisyys: Pelko bakteereista tai likaisuudesta voi estää vessan käytön. Erityisesti julkisissa vessoissa, mutta myös omaan kotivessaan liittyen.

• Perfektionismi: Tarve kontrolloida omaa toimintaa täydellisesti voi ulottua myös ulostamiseen. Tarve, ja sen myötä pelko, totteleeko keho, voiko siihen luottaa.

Onko tälle mitään tehtävissä?

Kyllä on. Kakkapelosta voi toipua, mutta se vaatii usein aikaa, kärsivällisyyttä ja lempeää suhtautumista itseensä. Tässä muutamia keinoja, joita voi kokeilla:

1. Tunnista ja hyväksy pelko

Ensimmäinen askel on tunnustaa, että kyseessä on oikea pelko. Se ei ole naurettava tai epäkypsä – se on todellinen tunne, joka ansaitsee tulla kuulluksi. Itsensä syyttely tai häpeä ei vie pelkoa pois, vaan lisää sen voimaa. Asiaa voi olla haastava tunnistaa, jos ei kohtaa vertaisiaan ja huomaa, ettei ole yksin asian kanssa. Iltalehti kirjoittaa aiheesta täällä

2. Keskustele asiasta turvallisessa ympäristössä

Moni ei ole koskaan puhunut asiasta kellekään. Kokeile avautua luotettavalle ystävälle, terapeutille tai vaikka kirjoittaa ajatuksia ylös. Pelon sanoittaminen voi itsessään helpottaa sen otetta. Kakkaan ja ulostamiseen liittyy paljon häpeää ja salailua. Ja siksi on tärkeää tuoda esiin näitä haasteita.

3. Altistuminen pienin askelin

Kuten monien pelkojen kohdalla, myös kakkapelossa altistuminen auttaa. Tämä voi tarkoittaa ensin vaikka istumista julkisessa vessassa ilman ulostamista. Sitten ehkä yrittää, vaikkei “tulisi mitään”. Harjoitus tekee mestarin – ja tottumuksen myötä pelko alkaa hellittää.

4. Hengitysharjoitukset ja kehotietoisuus

Rauhoittavat hengitykset, vatsan pehmentäminen ja lantionpohjan rentouttaminen voivat auttaa. Esimerkiksi mindfulness-harjoitukset tai jooga voivat auttaa pääsemään paremmin yhteyteen oman kehon kanssa. Myös rentoutus- ja mielikuvaharjoitukset ovat oiva työkalu kehon ja mielen jumin lieventämiseen tai jopa purkamiseen. Napa on yksi tapa lähteä purkamaan kakkahäpeää: navan hieronta sormella ja akupunktio osaavan ammattilaisen avulla.

5. Ammattilaisen tuki

Jos kakkapelko rajoittaa elämää merkittävästi, kannattaa hakea apua esimerkiksi kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta (CBT), joka on osoittautunut tehokkaaksi monenlaisissa pelkotiloissa. Myös lantionpohjan fysioterapia voi auttaa, jos taustalla on lihasjännitystä. Myös mentaalivalmennuksella voidaan tukea pelon kanssa painiskelusta selviytymiseen.

Lopuksi: kakkapelosta saa puhua

Kakkapelko on yksi niistä vaivoista, joista harva uskaltaa puhua ääneen. Se ei ole vitsi, eikä se ole merkki heikkoudesta. Se on inhimillinen pelko, johon liittyy keho, mieli ja kulttuurimme häpeään kietoutuneet asenteet.

Mitä useampi uskaltaa puhua kokemuksistaan, sitä vähemmän yksin me tunnemme olevamme. Ja kun pelkoa katsoo silmiin – lempeästi, hyväksyvästi – se alkaa usein menettää voimaansa.

Sinä et ole yksin. Et ole outo. Ja sinulla on oikeus elää elämää, jossa vessa ei ole vihollinen vaan turvallinen paikka.

Jos kakkapelko pitää kehon ja mielen jännittyneenä, tule rentoutumaan joko etäyhteydellä tai livehoitoon. Ajanvaraukseen täältä.