Krooninen kipu- rentoutumisen merkitys kivunhoidon kannalta

Krooninen kipu, mitä se on? Monitasoinen ja kokonaisvaltainen kokemus – kipu ei asu vain yhdessä kohtaa kehoa, vaan heijastuu koko olemukseen. Kun keho on jännittynyt, mieli valppaana ja hengitys pinnallista, kipu saa usein enemmän tilaa. Kipu ei asu vain kehossa vaan myös mielessä. Olemmehan psykofyysinen kokonaisuus. Rentoutuminen ei ole pelkkä ylellisyys, vaan olennainen osa kivun hoitoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.  Kun keho jännittyy, kipu usein voimistuu. Rentoutuminen ei siis ole vain mukava lisä, vaan tärkeä osa kivun hoitoa ja ennaltaehkäisyä.

Mitä rentoutumisessa tapahtuu?

Rentoutuminen ei ole vain mielentila – se on fysiologinen vaste, jossa keho siirtyy selviytymismoodista palautumiseen. Rentoutuessa autonominen hermosto siirtyy sympaattisesta tilasta (taistele–pakene) kohti parasympaattista tilaa (lepää).

Rentoutuminen aktivoi vagushermoa, joka on tärkeä parasympaattisen hermoston osa. Se vaikuttaa sydämeen, hengitykseen, ruoansulatukseen ja tulehdusvasteeseen.

Hormonitasot muuttuvat

• Kortisolitaso laskee – tämä stressihormoni liittyy tulehdusprosesseihin, univaikeuksiin ja kivun voimistumiseen.

• Serotoniini ja dopamiini – mielihyvähormonit lisääntyvät. Ne vaikuttavat kiputuntemukseen, mielialaan ja motivaatioon.

• Oksitosiini – lempeä kosketus ja turvallinen läsnäolo voivat lisätä tätä ns. ”hoivahormonia”, joka auttaa rauhoittamaan kehoa ja lievittää kipua.

• Endorfiinit – kehon omat kipua lievittävät aineet voivat vapautua syvän rentoutumisen aikana, kuten meditaation tai hieronnan yhteydessä.

Lihasjännitys hellittää

Kehon jännitys ei ole vain seurausta stressistä – se voi myös ylläpitää stressiä. Kun lihasjännitys purkautuu, keho lähettää aivoihin viestin: ”Kaikki on hyvin.”
Rentoutushoidot, kuten kosketus, lämpö, hengitystyöskentely ja rauhallinen äänimaailma voivat auttaa kehoa irrottamaan tästä ylivireystilasta.

Hengitys syvenee – ja keho viestii rauhaa

Syvähengitys on yksi voimakkaimmista keinoista aktivoida parasympaattinen hermosto. Se laskee sykettä, alentaa verenpainetta ja antaa aivoille ja kudoksille enemmän happea.
Jo muutaman minuutin tietoinen, rauhallinen hengitys voi muuttaa kehon tilaa yllättävän tehokkaasti.

Aivojen sähköinen toiminta muuttuu

• Stressitilassa aivot toimivat pääosin beeta-aalloilla – vireystaso on korkea ja hermoverkot kiireisiä.

• Rentoutuessa esiintyy enemmän alfa- ja theta-aaltoja, jotka liittyvät luovuuteen, lepoon, unennäkötasoon ja palautumiseen.
  Näitä aivotoiminnan muutoksia on havaittu muun muassa meditaation ja äänimaljahoitojen yhteydessä.

Krooninen kipu ja hermosto – keho ei unohda

Kipu on kehon viesti siitä, että jokin kaipaa huomiota. Mutta joskus viesti jää päälle. Pitkittynyt stressi, trauma, sairaus tai vanha vamma voivat herkistää hermoston niin, että keho reagoi kipuun herkemmin – jopa silloin, kun varsinaista syytä ei enää ole. Tätä kutsutaan hermoston ylivirittyneisyydeksi – tilaksi, jossa keho ja mieli ovat jatkuvassa valmiustilassa, valppaana havaitsemaan uhkia. Kipua on myös erilaista ja eri voimakkuudella. Sinun kipua ei voi verrata minun kipuun, koska meidän kokemusmaailma, kuormitus ja kivun sieto ovat henkilökohtaisia. Jos kivusta ei ole kokemusta, voi silloin olla vaikeaa asettua kipupotilaan asemaan. Ja silloin voi helposti vähätellä toisen kokemusta kivusta. Itse olen tästä oiva esimerkki. Olen muutaman kerran nuoruudessa kärsinyt migreenin kaltaisesta kivusta ja oirekuvasta. Näiden kärsimysten jälkeen ei käynyt enää mielessäkään kyseenalaistaa kanssaihmisten migreenioireita vaan päinvastoin pyrkiä tukemaan heitä haastavassa tilanteessa.

Tällaisessa tilassa rentoutuminen voi tuntua jopa vaikealta tai vieraalta. Mutta juuri siksi se on erityisen tärkeää – ja mahdollista, pienin askelin.

Krooninen kipu, reuma ja lempeä rentoutuminen

Krooninen kipu on uuvuttavaa. Se kuluttaa voimavaroja, vaikuttaa uneen, mielialaan ja toimintakykyyn. Pitkittyneen kivun kanssa eläminen voi myös muuttaa suhdetta omaan kehoon – se voi tuntua vieraalta, arvaamattomalta tai jopa viholliselta. Kipu voi vaikuttaa myös ihmissuhteisiin; saako kivun kanssa painiva tukea ympäristöltään, vai jääkö hän haasteidensa kanssa yksin.

Reumasairauksiin liittyvä kipu on monelle tuttu, arkea läpileikkaava ilmiö. Tulehdukselliset prosessit, nivelten jäykkyys ja lihasjännitys voivat muodostaa kehoon pysyvän kuormituksen tunteen. Vaikka lääkkeellinen hoito on tärkeää, moni reumaatikko etsii rinnalle myös lempeämpiä keinoja kivun lievitykseen ja palautumiseen.

Rentoutuminen ei poista kipua kokonaan, mutta se voi auttaa kipukokemuksen säätelyssä. Kun keho saa palautua ylivireydestä, kipuviestit voivat heikentyä. Moni kroonista kipua kokeva kertoo, että syvärentoutumisen jälkeen olo on kevyempi, keho vähemmän jännittynyt ja mieli levollisempi. Jo hetken helpotus voi olla arvokas – ja toistettuna se alkaa rakentaa uusia, myönteisiä kokemuksia kehosta.

Lempeä kosketus, lempeä hoitohetki ja turvallinen läsnäolo voivat auttaa kivun kanssa elävää kokemaan kehon jälleen hoivan ja hyväksynnän lähteenä. Se on tärkeä askel toipumisen polulla – oli kyseessä reumasairaus tai jokin muu krooninen kiputila.

PubMedistä löytyy aiheeseen liittyen artikkeleita. Myös kroonisen kivun hoitoon rentoutumisen on tutkimuksen mukaan saatu näyttöä.

Stressiperäinen jännityskipu – kun keho kantaa kuormaa

Moni kantaa stressiä niska-hartiaseudulla, leukaperissä, vatsassa tai alaselässä. Vaikka keho ei olisi ”rikki”, se voi silti huutaa lepoa. Stressiperäinen jännityskipu on yleistä, ja se kertoo siitä, että keho on ollut pitkään ylikuormittunut ilman mahdollisuutta palautumiselle.

Tällöin keho voi kaivata paitsi lepoa, myös turvallista pysähtymistä. Rentoutushoidot, joissa ei vaadita mitään, voivat olla tehokas keino purkaa tätä ylikuormitusta. Hidas kosketus, pehmeä rytmi ja kiireetön hoiva kertovat keholle, että nyt ei tarvitse jaksaa – nyt saa vain olla.

Säännöllinen rentoutuminen voi vähentää stressihormonien määrää, laskea verenpainetta, syventää hengitystä ja palauttaa kehon luonnolliseen tasapainoon. Ja kun keho saa viestin turvasta, kipukin usein hellittää.

Kiputila itsessään on myös stressitila kehossa. Kipu lisää stressiä ja stressi lisää kipua. Oravanpyörä on valmis ja toivottomuuden hetket voivat syventyä tai pahimmillaan muuttua kovinkin mustiksi ja synkiksi. Pitkäkestoisena stressikipukin kroonistuu, jolloin kivun purkamiseen tarvitaan aikaa ja erilaisia keinoja.

Stressin yhteydestä reumaan tarkastellaan täällä. Itse olen laittanut merkille, että niveloireet lisääntyvät, jos elämässä on menossa stressaavampi jakso. Kun aikoinaan reumaoireet yltyivät, oli silloinen elämä monen asian summa, mutta stressi oli yksi iso osa elämän palapelissä. Tuolloin keho oli ollut pitkään ”taistele tai pakene”- tilassa. Kun en suostunut kuuntelemaan kehoni viestejä, alkoivat ne huutelemaan niin kovaa, että vauhdin hiljentäminen ja pysähtyminen olivat pakollista. Jääräpää kun olen ollut.. Toki kehomieliyhteydestä erkaantuminen on osaltaan vaikuttanut viestien piiloon jääntiin.

Rentoutuminen on hoivaa – ei pakoa

Rentoutuminen ei ole pakoa kivusta, vaan lempeä tapa kohdata se toisin – pehmeämmin, hyväksyvämmin ja vähemmän peläten. Se on kehon muistuttamista siitä, että se on turvassa. Jokainen pehmeä kosketus, jokainen syvä hengitys rakentaa siltaa rauhaan ja toipumiseen. Pienikin hetki kivuttomampana tai vähäisemmällä kivulla auttaa jaksamaan eteen päin. Ja antaa uskoa paremmasta huomisesta.

Kehomme on monitahoinen laitos, kuten mieli myös. Sen takia rentoutushoidossa ladataan voimavaroja monin eri keinoin. Näin se on tehokkaampaa ja kokonaisvaltaisempaa. Mieli voi hangata vastaan ja keho säpsyy rentoutuessaan. Kun keho saa useita mahdollisuuksia laskea kierroksia, mieli ryhtyy uskomaan ja päästämään irti. Ja keho vähentää säpsymistään. Tämä konkreettisesti nähty ja koettu säännöllisissä hoitojaksoissa. Suora merkki hermoston rauhoittumisesta ja turvan tunteesta.

Miksi tämä on tärkeää kivun kannalta?

• Kipu herkistää hermostoa – mutta myös hermoston rauhoittaminen voi lievittää kipua.

• Rentoutumisen aikana keho ”sammuttaa hälytysjärjestelmiään” ja palautuu normaalitilaan tai lähemmäksi sitä.

• Kroonisessa kivussa tämä rauhoittava toiminta voi olla heikentynyt, mutta sitä voidaan harjoitella ja vahvistaa lempeästi, toistojen kautta.

• Erityisesti reumakivussa ja jännityskivussa rentoutuminen voi tuoda helpotusta, vaikka tulehdus tai nivelmuutokset eivät katoa – koska kipukokemus ei synny vain kudosvauriosta, vaan myös hermoston ja tunteiden vuorovaikutuksesta.

Haluaisitko tarjota kehollesi hetken lepoa ja uudelleenvirittymistä?

Rentoutushoitoni tukevat hermoston rauhoittumista, lihasjännityksen hellittämistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia – erityisesti silloin, kun kehossa on kipua, reumasairaus tai ylikuormitusta. Varaa itsellesi aika voimavaralataukseen ajanvarauksesta