Kehon ja mielen yhteys – kaksisuuntainen kanava

Kehon ja mielen yhteys, ajattelemmeko sen olevan kaksi erillistä asiaa? Keho on se, joka liikkuu, tekee ja kantaa meidät arjen askareissa. Suorittaa. Mieli taas on se, joka ajattelee, tuntee ja suunnittelee. Aikatauluttaa jokaisen askeleen, tunnin, päivän, kuukauden tai jopa vuodet. Todellisuudessa nämä kaksi eivät ole koskaan erillään – ne ovat jatkuvassa vuoropuhelussa, kuin kaksi ystävää, jotka vaikuttavat toisiinsa joka hetki. Tätä yhteyttä kutsutaan kehomieliyhteydeksi. Mutta ne voivat olla myös vihollisia. Mieli voi puhua todella rumasti parhaalle ystävälleen keholle; painaen alas, latistaen, haukkuen, arvostellen, tuomiten, vaatien enemmän, rangaisten ja keho tekee parhaansa pysyäkseen matkassa mukana. Kunnes se uupuu, väsyy, kuormittuu ja lopulta sairastuu mielen negatiivisten syytösten taakasta. Näin kävi minulle.

Kehon ja mielen yhteys tarkoittaa sitä, että keho ja mieli vaikuttavat toisiinsa molempiin suuntiin. Kun mieli kuormittuu, myös keho alkaa oireilla. Kun keho voi hyvin, mielikin rauhoittuu. Moni on kokenut tämän vaikkapa niin, että stressaavan päivän jälkeen hartiat kiristyvät ja hengitys muuttuu pinnalliseksi. Toisaalta rauhallinen kävely metsässä saa ajatukset selkenemään ja olon keventymään. Kuulostaako tutulta?

Kehon ja mielen viestit ovat viisauden lähde

Kehomme viestii meille koko ajan. Se tekee sen usein paljon ennen kuin mielemme edes huomaa jonkin olevan pielessä tai muuttumassa. Esimerkiksi jatkuva väsymys, lihasjännitys, vatsaoireet tai päänsärky voivat olla merkkejä kuormituksesta, jota emme ole vielä täysin tiedostaneet. Kehon kuunteleminen on siis eräänlaista ennakoivaa viisautta: se antaa meille mahdollisuuden pysähtyä ja huolehtia itsestämme ennen kuin olemme aivan loppu.

Mutta kehon viestien kuuleminen ei tapahdu kiireessä. Se vaatii pysähtymistä, lempeyttä ja tilaa. Moni meistä on oppinut sivuuttamaan omat keholliset tuntemuksensa – koska “pitää jaksaa”, “ei ole aikaa” tai “tämä nyt vain on tällaista”. Pidemmän päälle tämä etäännyttää meitä itsestämme ja voi johtaa krooniseen kuormitukseen, uupumukseen ja sairasteluun. Eikö käykin aina niin, että siihen kiireimpään aikaan, tai jonkun ihanan jutun ollessa nurkan takana, keho alkaa oireilemaan; pelottelemaan, jaksatkos, pystytkös, vaatimaan huomiotaan. Ja niissä hetkissä keho saa huomiota ja hoivaa yleensä kaikista vähiten. Sitten kun on se yleisin vastaus. Sitten kun saan tämän projektin/tehtävän/urakan loppuun, voin hengähtää hetken. Ja lopputulos on, että tahtia kiristetään entisestään niillä vähäisillä voimilla ja buustataan kehoa erilaisilla lääkeaineilla, jotka laittaa kehoa lisää kuormituksen tilaan.

Kehon kuunteleminen ei tarkoita sitä, että jokainen pieni tuntemus pitäisi analysoida puhki. Se tarkoittaa läsnäoloa ja uteliasta havainnointia: Miltä minusta juuri nyt tuntuu? Missä kohtaa kehossa tämä tunne tuntuu? Mitä kehoni tarvitsee tänään? Jos et ole pysähtynyt itsesi äärelle, voi se nostaa jopa epämukavia tuntemuksia. Itse koin pysähtymisen pelottavana. Joutuisin kohtaamaan itseni. Ja itsekseen se voikin olla pelottavaa. Sen takia on tärkeää, että sinun vierelläsi kulkisi ihminen, joka luo sinulle turvan tunnetta. Niin kehollisesti kuin henkisesti. Näitä vierellä kulkijoita voivat olla kumppani, ystävä, erilaiset terapeutit tai kehoterapeuttiset työskentelyt turvallisen ohjaajan kanssa, ja lempeän pehmeät hoitomuodot kuten rentoutushoito. Tärkeintä on, että tulet kohdatuksi ja nähdyksi turvallisesti. Kaikkine tunteinesi.

Hengitys on kehomieliyhteyden silta

Yksi helpoimmista tavoista palata yhteyteen kehon kanssa on hengitys. Hengitys on aina tässä hetkessä. Se kulkee mukanamme, olipa mieli missä tahansa. Kun kiinnitämme huomiomme hengitykseen – sen rytmiin, syvyyteen ja virtaamiseen – palaamme väistämättä takaisin kehoon ja nykyhetkeen.

Kiireessä hengitys usein muuttuu huomaamatta pinnalliseksi ja nopeaksi. Rauhallinen ja syvä hengitys taas aktivoi kehon palautumista tukevan hermoston, laskee sykettä ja viestittää mielelle: Olet turvassa, voit rauhoittua.

Kokeile vaikka nyt heti: sulje hetkeksi silmäsi ja vedä muutama syvä, hidas hengitys nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Tunne, kuinka ilma liikkuu keuhkoissasi ja miten keho reagoi. Jo muutamassa sekunnissa olo voi pehmentyä ja mieli kirkastua. Voit laskea sisäänhengityksellä rauhallisesti kuuteen. Pidättää pienen hetken ja ulos hengityksellä lasket rauhallisesti seitsemään. Pidempi uloshengitys aktivoi rauhoittavaa hermostoa.

Voit myös kokeilla ns. laaatikkohengitystä. Sisäänhengityksellä laske neljään-pidätä laskien neljään- hengitä ulos laskien neljään-pidätä laskien neljään. Ja aloita kierros alusta. Tämä voi olla helpompi harjoitus, jos et ole tottunut tekemään hengitysharjoituksia.

Liike on lääkettä – mutta lempeästi

Liikunta yhdistetään usein fyysiseen hyvinvointiin, mutta sen vaikutus mieleen on valtava. Jo kevyt liike, kuten kävely, venyttely tai lempeä jooga, voi auttaa kehoa vapauttamaan jännitystä ja purkamaan tunnekuormaa. Liikkeen ei tarvitse olla raskasta tai suorittavaa ollakseen merkityksellistä. jos sinulla on fyysisesti tai henkisesti raskas päivä, keholle suositellaan lempeää liikettä. Jos taas päivä on ollut rauhallinen, tarvitsee silloin keho palautumiseen aktiivisempaa liikettä.

Moni kantaa kehossaan tunteita, joissa ei ole koskaan saanut tilaisuutta tulla kuulluksi ja nähdyksi turvallisesti. Suru voi asettua rintaan, pelko vatsaan ja stressi hartioihin. Kun liikumme tietoisesti ja annamme keholle luvan liikkua sellaisena kuin se on, voimme vapauttaa näitä kerrostumia. Se ei vaadi mitään erityistä tekniikkaa – vain lupa olla ja liikkua. Lempeä yinjooga tarjoaa tähän mahdollisuuden lähteä tutkimusmatkalle itseen.

Yksi erityisen lupaava harjoitusmuoto kehomieliyhteyden vahvistamiseen on yinjooga. Tutkimuksessa viiden viikon yin-jooga-interventio osoitti, että osallistujien stressitasot laskivat, unen laatu parani ja ahdistus väheni merkittävästi tutkimusryhmässä verrattuna kontrolliin. Lisäksi interventio laski plasmassa olevia stressibiomarkkereita kuten adrenomedulliinia. Tutkimukseen täältä.

Mieli vaikuttaa kehoon – ja keho mieleen

Kun olemme stressaantuneita, keho valmistautuu “taistele tai pakene” -tilaan. Lihakset jännittyvät, verenpaine nousee, sydän hakkaa ja hengitys kiihtyy. Tämä on kehon luonnollinen reaktio uhkaan. Ongelmana on se, että nykymaailmassa uhka ei useinkaan ole konkreettinen, vaan mielessä pyöriviä huolia, aikataulupaineita ja odotuksia. Keho kuitenkin reagoi samalla tavalla kuin muinaiset esi-isämme pedon edessä. Muita stressireaktioita on ”pakene” tila, jossa vältellään kriisitilanteita ja ollaan jatkuvassa hälytystilassa, jottei jouduttaisi tukalaan tilanteeseen. Kolmas stressireaktio on ”jähmettyminen”, jossa lamaannumme täysin tilanteen edessä. On varmaan tuttu tilanne sinullekin että tilanteen jälkeen havahtuu, että ”miksen minä sanonut vastaan, tai miksen minä puolustanut itseäni jne”. Koska sinun alitajunta tulkitsi tilanteen siten että ainoa keinoa jäädä henkiin on lamaantua. ”leikkiä kuollutta” kuten savannien saaliseläimet tekevät niin. Leijona ei halua syödä kuollutta lihaa, jolloin se pudottaa saaliinsa leuoistaan ja saalis pelastuu ja virkoaa hetken päästä.

Erilaisilla joogaliikkeillä voidaan työstää näitä kehon stressitiloja. Ja siinä samalla kasvattaa tilaa ja joustavuutta mieleen. Jähmettymisen tilaan auttaa rauhallisen joogan lisäksi liike. Jotta se jähmeys saataisiin liikkumaan ja siinä onkin usein se haasteen paikka. Ns. liikkeellelähtö.

Onneksi yhteys toimii myös toiseen suuntaan. Kun rauhoitamme kehoa – hengityksellä, kosketuksella, liikkeellä tai läsnäololla – viestimme mielelle, että vaaraa ei ole. Mieli seuraa kehoa ja alkaa sekin rauhoittua.

Kosketus ja rentoutuminen palauttavat yhteyden

Kosketuksella on valtava voima. Lempeä kosketus – oli se sitten omaa kehoa silittävä käsi, läheisen halaus tai hoitava hieronta – aktivoi kehossa mielihyvähormonien tuotantoa ja laskee stressitasoja. Kosketus on kuin lempeä muistutus: olet turvassa, olet kehossasi, olet tässä hetkessä.

Rentoutushoidoissa ja rauhallisissa hoitohetkissä tapahtuu usein juuri tätä. Kun keho saa luvan hellittää, mieli seuraa perässä. Moni kuvaa tuntevansa hoidon jälkeen syvää rauhaa ja yhteyttä itseensä. Se ei ole taikuutta – se on kehomieliyhteyden palautumista. Tämä yhteys meillä on hukassa on tässä suorittavan yhteiskunnan oravanpyörässä. Jos mietit, miten pääset alkuun rentoutumisen taipaleella, rentoutushoito tarjoaa lempeän moniaistillisen, hemmottelevan hoidon ja pysähtymisen hetken sinulle. Jos elämässäsi on tällä hetkellä stressiä ja kiirettä, tule lataamaan voimavarojasi, ennen kuin akkusi ovat totaalisen loppu.

Kehon ja mielen yhteys ei vaadi täydellisyyttä

On tärkeää muistaa, ettei kehomieliyhteyden vahvistaminen ole suoritus. Se ei ole projekti, joka pitää “saada valmiiksi”. Se on ennemminkin tapa elää lähemmin itseä, olla uteliaampi ja lempeämpi omia tuntemuksiaan kohtaan. Jokaisella on omat keinonsa ja hetkensä yhteyden löytämiseen. Yhdelle se on metsäkävely, toiselle hengitysharjoitus, kolmannelle hiljainen hetki kynttilänvalossa. Tärkeintä on löytää ne keinot, jotka tuntuvat omilta ja mahdollistavat pysähtymisen.

Itse olen tehnyt suorittamista myös tästä kehoyhteyden löytämisestä. Olen ollut pääni sisälläni paljon. Tarvitsin syitä ja seurauksia, jotta voisin asian ymmärtää. Analysoin, tulkitsin, hain tietoa. Prosessoin. Prosessoin. Prosessoin. Olen jo suorastaan allerginen tuolle sanalle. Ja tuolloinhan unohdin yhteyteni kehoon. Laukkasin hoidosta toiseen, jotta saan työkaluja ja ymmärrystä. Olen kiitollinen tuosta matkasta, mutta se voi myös uuvuttaa lisää, kun ei jää aikaa ja tilaa itsen toipumiselle. Koska se tila eheyttää. Tuo tilaa mieleen, joka näyttäytyy joustavuutena. Samoin kehon joustavuus paranee lempeissä rauhallisissa harjoitteissa.

Näin voit vahvistaa kehomieliyhteyttä arjessa

• Hengitä tietoisesti: Tee päivän aikana muutama hetki, jolloin keskityt vain hengitykseen.

• Liiku kehoa kuunnellen: Unohda suoritukset – kuuntele, mitä keho tarvitsee juuri nyt. Kokeile liikkua erilaisten musiikkien ja rytmien tahtiin. Miltä tuntuu nopea tempo? Entä rauhallinen, joustava liikehdintä?

• Kysy itseltäsi: “Miltä minusta tuntuu juuri nyt?” ilman että yrität heti muuttaa mitään. Jos ei tunnu miltään, sekin on ok. Sekin on jo tunnistamista ja tiedostamista.

• Salli tunteet: Kaikki tunteet ovat sallittuja. Ne voivat tuntua kehossa, mutta ne eivät määrittele sinua.

• Anna kosketuksen hoitaa: Ota vastaan lempeyttä, olipa se omaa tai toisen antamaa.

• Pidä pieniä taukoja: Kehon kuuleminen vaatii hiljaisuutta ja tilaa. Tämän ajan ruudut haastavat meidän yhteyttä itseemme, koska niiden maailmaa on helppo sujahtaa ja täyttää tyhjät tilat. Turruttaa kehon ja mielen viestit ärsyketulvalla.

Paluu itseesi

Kehon ja mielen yhteys ei ole jotakin kaukaista tai mystistä. Se on meissä jokaisessa, koko ajan läsnä. Usein se vain hautautuu kiireen, vaatimusten ja suorittamisen alle. Kun pysähdymme, hengitämme ja kuuntelemme, palaamme takaisin kotiin itseemme.

Kehomieliyhteys on pohja hyvinvoinnille – ei vain fyysiselle tai henkiselle, vaan kokonaisvaltaiselle. Kun pidämme huolta toisesta, myös toinen voi hyvin. Keho ja mieli eivät ole kaksi erillistä osaa, vaan yksi ja sama kokonaisuus.

Kun seuraavan kerran huomaat jännityksen hartioissasi, levottomuuden vatsassasi tai ajatusten pyörivän kuin myrskyssä, pysähdy hetkeksi. Hengitä. Kuuntele. Siinä hetkessä yhteys on jo alkanut palautua.

Voit myös nähdä sen pienen sisäisen lapsen. Ole sille sisäiselle lapselle turvallinen aikuinen (josta sinä olet saattanut jäädä vaille), joka sanoo ”minä näen sinut ja sinun tunteen. Sinä olet turvassa minun kanssani. Katsotaan yhdessä tätä asiaa ja tilannetta”.

Kun kehotyöskentely kiinnostaa sinua, täältä voit lunastaa neljän kerran tutkimusmatkan kehomieliyhteyteen. Lempeää ja tuettua yin joogaa feminiinisellä otteella. Pääset kuulostelemaan kehon tuntemuksia, oppimaan stressireaktioista, tutkimaan naiseutta sekä unelmoimaan. Saat työkaluja ymmärtää itseäsi, kehosi reaktioita ja mielen keloja.